Kehittyvä Hamina –yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää Haminan elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä toimia yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksien kehittäjänä.

Asiakas ei ole enää aina oikeassa

Meihin vähän vanhempiin asiakasrajapinnassa työskenteleviin iskostettiin jo opiskeluaikana, että asiakas on aina oikeassa. (Tämä piti tasan kutinsa kaikkialla – paitsi tietysti verotoimistossa.) Työkokemuksen myötä tulimme tuta, että asiakas on aina oikeassa silloinkin, kun hän ei sitä objektiivisesti tarkasteltuna ollut. Asiakkaan oikeassa oleminen oli asiakkaan subjektiivinen oikeus, ja tuo oikeus oli sidoksissa asiakkaan kokemukseen hyvästä palvelusta. Asenteesta piti huolen paitsi pomo, mutta myös yleinen käsitys palvelukulttuurista. Opimme myös tuntemaan reklamaation voiman: jos joku näki vaivaa tehdä sen peräti kirjallisena, siihen suhtauduttiin kuin ultimaatumiin. Asiakkaalle korvattiin paitsi kokemansa/todellinen vääryys/vaiva, myös mielen pahoittumisesta aiheutunut henkinen kärsimys: kun sinisessä suklaalevyssä oli pieni kosmeettinen virhe, sai asiakas paluupostissa suklaalevyn lisäksi roppakaupalla muitakin saman valmistajan herkkuja. Kun korkkaamaton olutpullo sisälsi mallasjuomaa vain puolikkaan, kiikutti panimo kotiovelle korvaukseksi pienen korillisen janojuomaa sekä valmistajan logolla varustetun tuopin. Jos linja-autonkuljettaja näytti nyrpeätä naamaa tai peräti ajoi pysähtymättä ohi pysäkin, korvattiin matka pennillensä ja kukkakimpun kera. Ah, sellaista oli siis elämä joskus 1970- ja 1980-luvulla.

Nyt palvelukulttuuriamme hallitsee vänkäämisen kulttuuri. Jos asiakas valittaa saamastaan tuotteesta tai palvelusta, hän helposti kohtaa vastaväitteitä ja loputtomia selityksiä ja puolusteluja; asiakaspalvelija vänkää vastaan kuin uhmakas kolmivuotias; jos hän ei näe virhettä, sitä ei ole. Ja jos vaikka näkisikin, niin hän vähättelee sen merkityksen tai peräti kyseenalaistaa asiakkaan suhteellisuudentajun – ja jopa järjenkäytön, argh!

Kiristyneessä kilpailutilanteessa asiakkaan kuningasrooli kannattaisi ottaa tosissaan. Vaikka asiakas ei olisi aina oikeassa, niin asiakas on aina asiakas ja saamansa huonon palvelukokemuksen jälkeen asiakas saattaa olla yrityksen entinen asiakas. Pitkässä juoksussa tässä näytelmässä voittaa vain asiakas.

Kehittyvä Hamina ry järjestää palvelumuotoilun ja tuotteistamisen työpajan 10.9.2018 klo 13 – 18, Kumppanuustalo Hilmalla, os. Kadettikoulunk 3 (Haminan Varuskuntakerho). Pajapäivän aikana opitaan mm. luomaan systemaattisempia tapoja ymmärtää asiakaskokemuksia sekä näkemään palvelukokonaisuuksia asiakkaan näkökulmasta. Työpajan sisällöllisenä ohjaajana toimii muotoiluyrittäjä Kai Hämäläinen. Ilmoittautumislinkki

Teksti: Pia Puheloinen

Mysteerimainokset

Nykyinen brändimainonta kauhoo kaukaa. Niin korkealta, syvältä ja leveältä, että tarinallisuudesta näyttää tulleen itsetarkoitus - varsinaisen tuotteen tai palvelun kustannuksella. Vai mitä sanotte tv-mainoksesta, joka esittelee pitkään, ellei peräti pitkäveteisyyteen saakka erilaisia elämän ilmiöitä, ja vielä pahempaa, jossa mikään tarinan kohta ei anna edes vihjettä siitä, mistä loppujen lopuksi on kysymys. Kun tällaisen mainoksen loppuun ilmestyy yrityksen logo, minkäänlaista ahaa-elämystä ei synny, ainoastaan hienoinen pettymys siitä, että ”ai, tästäkö vain oli kysymys”.

Naurattaahan se, kun huomaa, miten mainiot mainosmiehet vetävät yrityksen markkinointiosastoa kalliiseen kampanjaan kuin pässiä narussa. Harmillisinta tässä on mainoksen tilaajan kannalta se, että vaikka sama mainos pompahtaa taas seuraavana iltana tv-ruutuun, katsoja ei edelleenkään muista, mistä siinä oikein olikaan kysymys. Katsojan/asiakkaan kannalta ikävintä on, että mainontaan käytetty raha näkyy silti palvelun/tuotteen hinnassa.

Teksti: Pia Puheloinen

Kunnon kansalainen

Suomessa kunnon kansalainen -käsite kulkee käsi kädessä työmarkkinakansalaisuuden kanssa; työtä tekevä kansalainen on kunnon kansalainen, kansallisuustausta  huomioimatta.

Kunnon kansalainen määritellään myös kansalaisoikeuksistaan nauttivana ja kansalaisvelvollisuuksistaan huolehtivana ja vastaavana henkilönä, joka ei tarkastele asioita vain omista lähtökohdistaan. Avoimuus ja kunnioitus kanssakulkijoita kohtaan ovat sekä kansalaisuuskasvatuksen että kansainvälisyyskasvatuksen ydintuntoja.

Hassuinta, helpointa tai haastavinta on, että kansalaiset itse luovat yhteisön, jossa elävät
– hyvän tai huonon.

Teksti: Pia Puheloinen

Kaataako oppi ojaan?

Ammatillisia tutkintoja suoritetaan Suomessa vuosittain peräti 70 000. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan koulutus on kunnalle vetovoimatekijä; sivistyksen avulla luodaan elinvoimaa ja sivistystehtävä konkretisoituu ammatillisen koulutuksen laajuudessa. OPH esittää ammatillisen koulutuksen tarkoituksena olevan väestön ammatillisen osaamisen kohottaminen, työelämän kehittäminen ja sen osaamistarpeisiin vastaaminen. 

Mutta toimivatko ammatilliset oppilaitokset opiskelija- ja ympäristölähtöisesti tuottamalla tarvittavia osaajia työelämän tarpeisiin sekä osaamista yrittäjyyden mahdollistamiseksi?

Haminan lukion huoltajaillassa kuultua: tänä syksynä lukion aloittavia nuoria oli paljon, mutta lähtötason mittaus osoitti, että nuoria, joilla valmiudet lukio-opintoihin näyttäytyvät ohuehkona, oli myös paljon; ensimmäinen koeviikko poiki luvattoman paljon nelosia ja vitosia. Näiden nuorten kohdalla ei tietenkään mitään ole vielä menetetty – heillä on aikaa tehdä korjausliike ja osoittaa opiskelijan ja oppimisen kasvunsa. Lähtötilannetta voidaan kuitenkin pohtia myös siitä näkökulmasta, hakeutuuko lukio-opintoihin nuoria, jotka eivät ole motivoituneita toisen asteen yleissivistävään koulutukseen, ja sen jälkeisiin pidempikestoisiin opintoihin, vaan ovat hakeutuneet lukioon kiinnostavien vaihtoehtojen puutteessa.

Syksyllä 2017 alkaa Ekamissa, Haminan kampuksella, koulutus, joka tähtää turvallisuusalan perustutkintoon. Se on kerrassaan loistava uutinen: turvallisuusala on kasvava ja työllistävä ala, joka tarjoaa myös sujuvat jatko-opintomahdollisuudet turvallisuusalan moninaiselle saralle, myös itsenäiseen yrittäjyyteen.
Mutta yksi uusi koulutusala ei riitä. Paikallista koulutusalavalikoimaa olisi päivitettävä ja varsinkin aloille, jotka mahdollistavat yritystoiminnan yli kuntarajojen. Mitä mahdollisuuksia toisi hammastekniikan ala? Lapsi- ja perhetyö? Lääkeala? Liikunnanohjaus? Luonto- ja ympäristöala? Kriittistä keskustelua koulutuksen järjestäjätahon sekä kuntaedustajien kesken tarvitaan ja mukaan vuorovaikutukseen tulee ottaa myös vanhempien sekä nuorten edustus.

Tiedetään, että uuden koulutusalan suunnittelu ja toteutus aiheuttavat kuluja, mutta kalliiksi tulee myös syrjäytynyt nuori. Jos toisen asteen ammatilliset oppilaitokset kouluttavat vuosikymmen toisensa jälkeen nuoria ei-kiinnostaviin ja/tai ei-työllistäviin ammatteihin, ojan pohjalla makaa paljon muutakin kuin oppi: sen likaveteen hukkuu nuorisotyöttömyyden upottamana mahdollisuus päästä omaan elämään kiinni ja sitä myöten kokemus onnistumisesta, itsenäisyydestä, ja yhteiskunnallisesta toimijuudesta. Ainut, mikä paskavedestä puskee pinnalle, on syrjäytyneisyys. Siitä siinnyt liete sisältää parasta mahdollista ravintoa vihalle ja suvaitsemattomuudelle.

Teksti: Pia Puheloinen

Hei, Hamina tulee ennen Helsinkiä!

Mol.fi-sivusto on muuttunut. Ohjelman kehittäjät lienevät työllisyysministeriön villin viisauden ohjeistamana asettaneet automaattiseksi työpaikkasijainniksi Helsinki-Tampere-Vantaa akselin. Siinä sitten kirjoitat kerta toisensa jälkeen vaikkapa Hamina-Kotka-Kouvola. Jääkö oma alueesi edes muistiin? No ei jää.

Tilastokeskuksen sivut ne veikeät ovat. Antavat ymmärtää, että Suomalaiset asuvat joko Helsingissä tai jossain muualla. Helsinkiä käytetään verrokkina esimerkiksi vanhojen osakehuoneistojen arvonnousussa, vaikka täällä maakunnissa tulee tosi vähän laskettua elämää sen varaan, miten Eiran yksiöt käyvät kaupaksi.

Poliisi.fi ei enää yllätä. Passin haku on helpointa verkossa, se ilmoittaa. Aloita kohdasta 1. Etsi kuvaamoluettelosta kuvaamo, joka lähettää kuvasi sähköisesti poliisille. Luettelon ensimmäiset 40 kuvaamoa ovat, hmm… Helsingissä. Haminalaiset löytyvät vasta sivulta 8, muun muassa Kyyjärven ja Äänekosken jälkeen.

Kyllä niin tekisi mieli mennä vilauttamaan Suomen karttaa ja opettamaan aakkoset.
Ja ennen kaikkea avartamaan aluepoliittista katsetta ja mieltä.

Teksti: Pia Puheloinen

Liity jäseneksi Kehittyvään Haminaan!

Kehittyvä Hamina ry

Kehittyvä Hamina –yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää Haminan elävyyttä ja viihtyisyyttä sekä toimia yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksien kehittäjänä.


Ota yhteyttä

Kehittyvä Hamina ry
Mervi Visuri, puheenjohtaja
Puhelin 040 536 1867
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Löydät meidät myös

Tilaa uutiskirje!